Konsultointi

Kun tarvitaan arvio tie-tai siltakohteen historia-arvosta tai tietoa museoiden perustamisesta ja kehittämisestä, Mobilian konsultit ovat käytettävissänne.

Mobilia tekee ELY-keskuksen perinnetoimintaan liittyvät museoteiden ja -siltojen historiaselvitykset ja ylläpitosuunnitelmat. Valtakunnallinen vastuu tienpidon perinnetoiminnasta on Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. ELY-keskuksen internet-sivuilta löytyy lisätietoa museoteistä, museosilloista ja niihin liittyvistä selvityksistä: Tieperinnetoiminta, www.ely-keskus.fi

Valmistuneet projektit 2015

Tallinmäki-Virojoki-tien hoito- ja ylläpitosuunnitelma

Lue koko Tallinmäki-Virojoki-tien hoito- ja ylläpitosuunnitelma tästä

Niskapietiläntien hoito- ja ylläpitosuunnitelma

Lue koko Niskapietiläntien hoito- ja ylläpitosuunnitelma tästä

Valmistuneet projektit 2014

Peräkunnantie hoito- ja ylläpitosuunnitelma

Lue koko Peräkunnantien hoito- ja ylläpitosuunnitelma tästä

Markkulan sillan hoito- ja ylläpitosuunnitelma

Lue koko Markkulan sillan hoito- ja ylläpitosuunnitelma tästä

Aunessillan hoito- ja ylläpitosuunnitelma

Lue koko Aunessillan hoito- ja ylläpitosuunnitelma tästä

Valmistuneet projektit 2013

Tuovilan sillan hoito- ja ylläpitosuunnitelma

Lue koko Tuovilan sillan hoito- ja ylläpitosuunnitelma tästä

Taistelutantereentien hoito- ja ylläpitosuunnitelma

Lue koko Taistelutantereentien hoito- ja ylläpitosuunnitelma tästä

Harrströmin sillan ja Paltaniementien hoito- ja ylläpitosuunnitelmat

Harrströmin museosillan ja Paltaniemen museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelmat valmistuivat tammikuussa 2013. Harrströmin silta on kivipalkkisilta, joka on valmistunut vuonna 1898. Silta sijaitsee Korsnäsin kunnassa Harrströmin kylässä historiallisen Pohjanlahden Rantatien varrella. Paltaniemen museotie sijaitsee Oulujärven etelärannalla Paltaniemen kylässä Kajaanin kaupungissa. Museotiejakson pituus on 2 950 metriä. Paltaniemestä Kajaaniin rakennettiin tie vuonna 1651.

Hoito- ja ylläpitosuunnitelmat valmistelivat konsultti Martti Piltz Mobiliasta, ja maisema-arkkitehti Laura Soosalu Destialta. Hoito- ja ylläpitosuunnitelmat on julkaistu Pirkanmaan ELY-keskuksen julkaisuina, ja ne löytyvät ELY-keskuksen internetsivuilta kohdista Museoteitä ja Museosiltoja. Alla suorat linkit hoito- ja ylläpitosuunnitelmiin.

Lue koko Harrströmin sillan hoito- ja ylläpitosuunnitelma tästä

Lue koko Paltaniementien hoito- ja ylläpitosuunnitelma tästä

Valmistuneet projektit 2012

Espoonkartanon siltojen hoito- ja ylläpitosuunnitelma

Syyskuussa 2012 valmistui Espoonkartanon siltojen hoito- ja ylläpitosuunnitelma. Espoonkartanon silta II, Sågbro kuuluu Liikenneviraston museotie ja -siltakokoelmaan. Espoonkartanon silta I, Qvarnbrosta, on tehty ehdotus sen lisäämiseksi museokohdekokoelmaan. Aiemmin vuonna 2012 valmistuneessa Espoonkartanon siltojen historiaselvityksessä ilmeni, että siltoja tulee käsitellä kokonaisuutena, joten hoito- ja ylläpitosuunnitelma koskee molempia Espoonkartanon siltoja.

Hoito- ja ylläpitosuunnitelman valmistelivat konsultti Martti Piltz Mobiliasta, ja maisema-arkkitehti Laura Soosalu Destialta. Hoito- ja ylläpitosuunnitelma on julkaistu Pirkanmaan ELY-keskuksen julkaisuna, ja se on luettavissa ELY-keskuksen internetsivuilta tästä linkistä.

Lue koko Espoonkartanon siltojen hoito- ja ylläpitosuunnitelma tästä

Vornan museotien historiaselvitys

Elokuussa 2012 valmistui historiaselvitys Vornan museotiestä. Vornantie sijaitsee Joensuun ja Lieksan kaupunkien rajalla Pohjois-Karjalassa, nykyisen Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialueella. Vornan museotiejakson pituus on 2,7 kilometriä.

Vornantie on valittu Liikenneviraston (entisen Tiehallinnon ja sitä edeltäneiden toimijoiden) museokohdekokoelmaan jo vuonna 1982. Vuonna 2007 valmistuneessa museokohdeselvityksessä Vornantien valtakunnallinen tieliikennehistoriallinen arvo todettiin vähäiseksi. Nyt valmistunut historiaselvitys paransi Vornantien tietoarvoa, ja uusien tietojen perusteella Vornantie katsotaan valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Vornantie ehdotetaan lisättäväksi Liikenneviraston museokohdekokoelmaan pysyvästi säilytettäväksi kohteeksi.

Selvityksen valmisteli konsultti Martti Piltz Mobiliasta.

Lue koko Vornan museotien historiaselvitys tästä

Espoonkartanon siltojen historiaselvitys

Kesäkuussa 2012 valmistui historiaselvitys Espoonkartanon silloista. Espoonkartanon sillat Sågbro (U-127) ja Qvarnbro (U-126) ovat Suomen vanhimmat kiviholvisillat. Sågbro on kuulunut Liikenneviraston (TVH, TVL, Tielaitos) museotie ja –siltakokoelmaan sen perustamisesta lähtien, vuodesta 1982. Vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan silta arvotettiin määräaikaisesti säilytettäväksi kohteeksi sen vähäisen tietoarvon ja välttävän säilyneisyyden vuoksi. Tämän historiaselvityksen tavoitteena oli kasvattaa sillan tietoarvoa.

Historiaselvityksen alkuvaiheessa todettiin, että Sågbron lisäksi täytyi tutkia sen läheisyydessä sijaitsevan Qvarnbron historia ja näiden siltojen suhde toisiinsa. Suuren Rantatien varrella sijaitsevalla siltapaikalla on ennen kiviholvisiltoja sijainnut kaksiosaisia puusiltoja. 1770-luvulla Espoonkartanon omistaja Anders Henrik Ramsay päätti rakennuttaa Kartanonkosken uomaan uuden myllyn ja korvata puusillat uudenaikaisilla kiviholvisilloilla. Siltojen rakentamista valvoi ylimasuunimestari B. B. Qvist. Espoonkartanon siltojen rakennusajankohdista on tehty aikaisemmissa tutkimuksissa erilaisia tulkintoja. Historiaselvitys osoittaa, että sekä Sågbro että Qvarnbro on rakennettu todennäköisesti yhden rakennushankkeen aikana vuosina 1775-1778. Sillat muodostavat hienon maisemakokonaisuuden yhdessä Kartanonkosken ja myllyrakennuksen kanssa. Historiaselvityksen mukaan siltoja tulisi käsitellä yhtenäisenä siltakohteena. Selvityksessä ehdotetaan, että myös Qvarnbro liitetään Liikenneviraston museotie ja -siltakokoelmaan, jolloin sillat muodostaisivat kokonaisuuden "Espoonkartanon sillat I&II: Qvarnbro & Sågbro". Espoonkartanon silloille tehdään hoito- ja ylläpitosuunnitelma, jolla turvataan säilymisedellytykset ja toiminta aktiivisena museokohteena.

Historiaselvityksen laati amanuenssi Petra Kotro Mobiliasta.

Lue koko Espoonkartanon siltojen historiaselvitys tästä

Savukosken museosillan hoito- ja ylläpitosuunnitelma

Tammikuussa 2012 valmistui hoito- ja ylläpitosuunnitelma Savukosken sillasta. Savukosken museosilta, siltanumero KaS-973, sijaitsee Ahvenkosken kylässä Kymijoen läntisimmässä haarassa, mikä on Pyhtään ja Loviisan (vuoteen 2010 saakka Pyhtään ja Ruotsinpyhtään) kuntien raja. Paikalla on ollut vuosina 1743–1809 Ruotsin ja Venäjän valtioiden raja. Savukosken silta on valmistunut vuonna 1928 Helsingin ja Viipurin väliselle tielle.

Savukosken silta kuuluu Ahvenkosken rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) kokonaisuuteen. Sillan lähistöllä on runsaasti muinaismuistoja. Suuri rantatie ylittää Kymijoen läntisimmän haaran aivan merenrannassa Ahvenkoskella. Paikka on tunnettu jo 1300-luvulta lähtien. Kymijoen sillat sekä Ahvenkosken Iso- ja Pikkusilta mainitaan Jaakko Teitin valitusluettelossa vuosilta 1555-1556. Savukosken silta korvasi molemmat Ahvenkosken sillat. Näköetäisyydellä sillasta on rakenteilla moottoritie, jonka Ahvenkosken sillat rakennetaan muistuttamaan Savukosken sillan ja nykyisen valtatie 7 Ahvenkosken sillan muotokieltä. Savukosken silta on erinomaisessa kunnossa peruskorjauksen jäljiltä. Peruskorjaus ei ole olennaisesti vaikuttanut sillan museologiseen säilyneisyyteen. Keskeisintä hoito- ja ylläpitosuunnitelmassa on Ahvenkosken osayleiskaavan mukaisen siistin ja hoidetunnäköisen ympäristön säilyttäminen sillan läheisyydessä ja hoidon yhteistyön synnyttäminen alueen toimijoiden, lähinnä kunnan ja Museoviraston kanssa. Tärkeänä pidettiin voimalaitoksen patojärven ja Savukosken sillan saavutettavuutta moottoritien levähdysalueelta, joka tulee sijaitsemaan lähellä siltaa.

Suunnitelman laativat konsultti Martti Piltz Mobiliasta ja maisema-arkkitehti Laura Soosalu Destia Oyj:stä.

Lue koko hoito- ja ylläpitosuunnitelma tästä

Valmistuneet projektit 2011

Museoteiden ja -siltojen opasteet -selvitys

Joulukuussa 2011 valmistui Museoteiden ja –siltojen opasteet-niminen selvitys museokohteiden opastamisesta. Julkaisu sisältää malleja ja suosituksia. Lähtökohtana on ollut, että museoteiden ja –siltojen opastuksen uusiminen on ajankohtaista , kun vuonna 2007 tieliikenneasetukseen tuli uusia liikennemerkkejä ja opastusmerkeissä otettiin käyttöön ruskea väri. Palvelukohteiden viitoituksesta on ohjeet vuodelta 2007. Tässä julkaisussa esitetään malleja ja suosituksia miten palvelukohteiden viitoitusohjeita voidaan soveltaa museokohteisiin siten, että niiden olennaiset museaaliset arvot saadaan esiin. Käytännön pilottikohde oli edellä mainittu Seitajärven museotie.

Julkaisun laativat konsultti Martti Piltz Mobiliasta ja maisema-arkkitehti Laura Soosalu Destia Oyj:stä.

Lue Museoteiden ja -siltojen opasteet -selvitys tästä

Seitajärven museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma

Lokakuussa 2011 valmistui Seitajärven museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma. Hoito- ja ylläpitosuunnitelman tavoitteena on turvata museokohteelle hoito, joka varmistaa sen museologiset säilymisedellytykset, mahdollistaa nykyisen liikenteen ja osoittaa tien historiallisen arvon. Seitajärventie (maantie 19905) sijaitsee Savukosken kunnassa Itä-Lapissa. Se on Liikenneviraston museotie- ja –siltakokoelman uusin kohde. Museotien avajaiset olivat Savukoski-päivänä 8.7.2011.

Seitajärventie on esimerkki polkutiestä, jollaisia rakennettiin Lapin läänissä toisen maailmansodan jälkeen. Polkutien tehtävä oli tuoda liikenteellinen tasa-arvo syrjäseuduille. Jokaiselle kylälle ja jopa yksittäisasumukselle piti rakentaa tieyhteys lähimmälle maantielle. Polkutie oli aluksi vain maakaistale kylän tai yksittäisasumuksen yhteyspolun linjauksella. Polkua paranneltiin kevyin ja halvoin menetelmin ensin hevoskärryllä ajettavaksi, myöhemmin autolla ajettavaksi. Useat polkutiet, kuten esimerkiksi Seitajärventie ovat syntyneet kulku-uralle, jota on käytetty jo kivikaudella, useita tuhansia vuosia sitten. Osasta polkuteistä, kuten Kaamasen ja Näätämön välisestä polkutiestä, on tullut tärkeä kansainvälisen liikenteen maantie. Seitajärventie on säilynyt suurin piirtein 1960-luvun asussaan, jolloin sitä ensimmäisen kerran päästiin ajamaan henkilöautolla.

Suunnitelman laativat konsultti Martti Piltz Mobiliasta ja maisema-arkkitehti Laura Soosalu Destia Oyj:stä.

Paltaniementien historiaselvitys

Joulukuussa 2011 valmistui historiaselvitys Paltaniemen tiestä. Paltaniemen tie sijaitsee Kajaanin kaupungissa Paltaniemen kylässä Paltaniemen kirkon läheisyydessä. Museotie muodostuu paikallistiestä 19056 ja 550 metrin pituisesta jaksosta maantietä 8801. Paltaniemeen perustettiin kuninkaan kartano vuosina 1554-1556. Paltamon pitäjä käsitti 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa nykyisen Kainuun alueen. Paltaniemi oli pitäjän kirkollinen ja hallinnollinen keskus.

Paltaniementie on kuulunut Liikenneviraston (TVH, TVL, Tielaitos) museotie ja –siltakokoelmaan sen perustamisesta lähtien, vuodesta 1982. Vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan tie arvotettiin poistettavaksi kokoelmasta, koska sitä ei pidetty tieliikennehistorialliselta arvoltaan riittävän vahvana. Tiedot tiestä olivat puutteelliset. Tehty selvitys osoittaa, että Paltamontie on ollut jo 1600-luvulla ja siitä lähtien 1800-luvun puoliväliin valtakunnallisesti merkittävä kulkuväylä Pohjanlahden rannikon ja Savon välillä. Paltaniementie sijaitsee maisemallisesti erittäin kauniilla paikalla Oulujärven rannalla. Tien varrella on lukuisia kulttuurikohteita kirkon lisäksi. Selvitys muuttaa aikaisempaa käsitystä tien arvosta ja merkittävyydestä. Kohde säilytetään pysyvästi kokoelmassa ja sille tehdään hoito- ja ylläpitosuunnitelma, jolla turvataan säilymisedellytykset ja toiminta aktiivisena museokohteena.

Historiaselvityksen laati amanuenssi Heidi Pekkala Mobiliasta.

Lue koko Paltaniementien historiaselvitys tästä

Harrströmin sillan historiaselvitys

Vuoden 2011 lopulla valmistui historiaselvitys Harrströmin sillasta (V-638). Harrströmin silta sijaitsee samannimisessä kylässä Korsnäsin kunnassa yhdystiellä 17213. Silta on Pohjanmaan rantatiellä, joka mainitaan Jaakko Teitin tieluettelossa vuosilta 1555-1556. Harrströmin silta edustaa talonpoikaista kivirakentamista, joka on ollut tyypillistä rannikkoseuduille, erityisesti Pohjanmaalle. Silta on rakennettu vuonna 1898. Silta on ollut Liikenneviraston (TVH, TVL, Tielaitos) museotie ja –siltakokoelmassa sen perustamisesta lähtien, vuodesta 1982. Sillan tiedot ovat olleet melko puutteelliset ja niitä on täydennetty selvityksellä. Silta on tyypiltään kivipalkkisilta, mikä on ollut melko yleinen siltatyyppi 1800-luvun ja 1900-luvun taitteessa. Sillassa on kopioitu puusiltojen satulapuurakennetta, mikä myös on tyypillistä talonpoikaiselle sillanrakennukselle. Nykyisellä maantieverkolla kivipalkkisiltoja on säilynyt hyvin vähän.

Historiaselvityksen laati konsultti Martti Piltz Mobiliasta.

Lue koko Harrströmin sillan historiaselvitys tästä

Vanhemmat projektit

Porrassalmentien hoito- ja ylläpitosuunnitelma (2010)

Lue koko Porrassalmen museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma tästä

Savukosken sillan historiaselvitys (2010)

Lue koko Savukosken sillan historiaselvitys tästä

Keskikosken sillan historiaselvitys (2010)

Lue koko Keskikosken sillan historiaselvitys tästä

Seitajärven tien museoarvo -selvitys (2009)

Tielain vuoden 1948 tarkistuksen perusteella Lapin tiepiirissä otettiin yli 1 000 kilometriä polkuja polkuteinä yleisiksi teiksi. Mobiliassa tehtiin selvitys, jossa arvioitiin Savukosken kunnassa Seitajärven entisen polkutien (50003, nykyisin maantie 19905), valtakunnallinen tieliikennehistoriallinen arvo samoin perustein kuin Tiehallinnon tie- ja siltamuseokokoelman kohteita varten luodussa kokoelmapolitiikassa.

Seitajärven tiellä on selvityksen mukaan valtakunnallista tiehistoriallista ja museaalista arvoa aikakautensa tyypillisenä polkutien edustajana. Seitajärven kulku-uralla on yhtä pitkäaikaiset kulttuurikerrostumat kuin vanhimmilla Etelä-Suomen teillä, mikä on tiehistoriallisia perusteita tukeva arvo. Partisaanitapahtumat lisäävät tiehen sotahistoriallisen ulottuvuuden.

Asiantuntijalausuntona suositellaan, että prosessi Seitajärven tien ottamiseksi Tiehallinnon/Liikenneviraston museokohdekokoelmaan käynnistetään.

Lue koko Seitajärven tien museoarvo-selvitys tästä

Närpes Nybro-silllan historiaselvitys (2009)

Lue koko historiaselvitys tästä

Minnestodsintien historiaselvitys (2009)

Lue koko historiaselvitys tästä

Lausunto Kristiinankaupungin entisen ratapihasillan museoarvosta

Suupohjan radan rakentamisen yhteydessä vuonna 1911 rakennettiin Kristiinankaupungin aseman ratapihan ylikulkusilta. Silta on käynyt tarpeettomaksi alkuperäisessä tehtävässään, koska kiskotus on purettu jo kohta kaksikymmentä vuotta sitten.

Kun esisuunnittelu käynnistettiin sillan korjaamiseksi, purkamiseksi tai muokkaamiseksi, Museovirasto edellytti, että sen historiallisen arvo ja säilyttämismahdollisuudet museokohteena selvitetään. Tiehallinto tilasi työn Mobiliasta.

Selvityksessä käytettiin Tiehallinnon museokohdekokoelman arviointiperusteita.

Porrassalmentien ja Virransalmen sillan museokohteiden tietoarvon selvitys

Espoon ja Kirkkonummen välisen Muulon sillan arvoluokitus
 

Share